AHH Ajo, Hausjärvi, Hikiä
Aamu sujui oikein rennoissa tunnelmissa kun Eliten lähtöä lykättiin jo alku viikosta usealla tunnilla joten ei tarvinnut höntyillä minnekään mikä oli oikein mukavaa.
Ajeltiin kaikessa rauhassa Hausjärvelle ja ensi merkit kisasta näkyi jo Pohjoisella kehätiellä - kaksi kuskia kisanumeroissaan painattivat kohti Hämeenlinnan väylää mikä oli lievästi hämmentävää. Kun käännyimme Hikiäntielle huomasimme ajavamme naisten eliten lähdön perässä. Eipä meillä todellakaan ollut minnekkään kiire joten seurasimme kisaa hyvän tovin ja vasta kun peloton kääntyi uudelle kierrokselle pääsimme ajamaan maalisuoran läpi sekä siirryimme kisakeskukseen.
Paljon oli autoja sekä vilinää. Päivästä oli tulossa kuuma joten joukkueenjohtajien kokousta odotellessa täyttelin varajuomapulloja, räpsin kuvia ja järjestelin auton uuteen uskoon kisaa varten, takapenkeillä kun ei saa olla oikeastaan mitään ylimääräistä. Myös ehdittään puhumaan kisa taktiikasta kun jaoin numeroita kaikille.
Itse kokous sitten venähti kun kaikilla autoilla ei ollutkaan omaa radiota ja vähän muutakin hämminkiä esiintyi, letkan pituus taisi olla tänään 7 autoa jos en ihan väärin muista. Cup pisteiden perusteella minulle lätkästiin numero 1 kun TWD-Länken ei kisassa ollut tänään mukana ja muutamalla muutta kärki kuskilla ei ollut huoltoa.
Se kokous kesti suunnilleen 20 minuuttia joten äkkiä sai autolle olla taas juoksemassa. Päivän mekaanikko Perttu ehti kisapaikalle ja autoon juuri sisälle kun viimeisiä kuskeja huudettiin nimeltä startissa joten tiukalle meni sekin. Vähän jo hirvitti joudunko sääntöjen vastaisesti ajelemaan autolla yksinään.
Ensin ajettiin pari kisaa neutraalia maalimäelle asti josta kisa sitten varsinaisesti alkoi. Reitti oli leveämpää valtatietä sekä mutkittelevan kumpuilevaa kapeää tietä, yhden kierroksen pituus oli noin 23 km. Kokoajan tuntui olevat pientä yritystä kisassa ja irtiottoja joista isoimmassa oli jopa 10 kuskia kerralla mutta ne kaikki ajettiin kiinni. Leirimaa kävi kokeilemassa yhdessä irtiotossa mutta se ei nyt sitten ihan ottanut tuulta alleen. Tiimin päivän raskain raataja oli Antero Salvanto joka huhki kärjessä todella paljon. Tuo vetojuhdan työ ei ole kiitollinen ja harvoin se kiri enää kulkee kun on koko päivän ajanut aktiivisesti. Juhana teki myös paljon aktiivista työtä kärjessä.
Kilpailun ylituomarina toimi Annan Ronkainen joka todella kokoajan piti radioliikennettä aktiivisena ja informoi huoltoletkaa hyvin mitä kisassa tapahtuu. Se kun ei ole itsestään selvyys ja välillä tuntuu että tietoja joutuu puristamaan ulos joissakin kisoissa.
Vikalla kierroksella oltiin siinä tilanteessa että grupo compacto eli peloton oli tiivissä nipussa ja näin lähestyttiin maalia. Vaikka ajaa huoltoauto letkan kärjessä niin sieltähän ei oikeastaan nää mitä kirissä tapahtuu. Nytkin ajettiin takaisin kisakeskukseen kun aloimme kuulemaan ensimmäisiä tietoja siitä että Mika Vilen olisi voittanut kisan. Siis mitä?!
Hieno päivä. Hiskin voittamaton podium putki jatkui myös! Ykkönen tänäänkin :)
Ajeltiin kaikessa rauhassa Hausjärvelle ja ensi merkit kisasta näkyi jo Pohjoisella kehätiellä - kaksi kuskia kisanumeroissaan painattivat kohti Hämeenlinnan väylää mikä oli lievästi hämmentävää. Kun käännyimme Hikiäntielle huomasimme ajavamme naisten eliten lähdön perässä. Eipä meillä todellakaan ollut minnekkään kiire joten seurasimme kisaa hyvän tovin ja vasta kun peloton kääntyi uudelle kierrokselle pääsimme ajamaan maalisuoran läpi sekä siirryimme kisakeskukseen.
Paljon oli autoja sekä vilinää. Päivästä oli tulossa kuuma joten joukkueenjohtajien kokousta odotellessa täyttelin varajuomapulloja, räpsin kuvia ja järjestelin auton uuteen uskoon kisaa varten, takapenkeillä kun ei saa olla oikeastaan mitään ylimääräistä. Myös ehdittään puhumaan kisa taktiikasta kun jaoin numeroita kaikille.
Itse kokous sitten venähti kun kaikilla autoilla ei ollutkaan omaa radiota ja vähän muutakin hämminkiä esiintyi, letkan pituus taisi olla tänään 7 autoa jos en ihan väärin muista. Cup pisteiden perusteella minulle lätkästiin numero 1 kun TWD-Länken ei kisassa ollut tänään mukana ja muutamalla muutta kärki kuskilla ei ollut huoltoa.
Se kokous kesti suunnilleen 20 minuuttia joten äkkiä sai autolle olla taas juoksemassa. Päivän mekaanikko Perttu ehti kisapaikalle ja autoon juuri sisälle kun viimeisiä kuskeja huudettiin nimeltä startissa joten tiukalle meni sekin. Vähän jo hirvitti joudunko sääntöjen vastaisesti ajelemaan autolla yksinään.
Ensin ajettiin pari kisaa neutraalia maalimäelle asti josta kisa sitten varsinaisesti alkoi. Reitti oli leveämpää valtatietä sekä mutkittelevan kumpuilevaa kapeää tietä, yhden kierroksen pituus oli noin 23 km. Kokoajan tuntui olevat pientä yritystä kisassa ja irtiottoja joista isoimmassa oli jopa 10 kuskia kerralla mutta ne kaikki ajettiin kiinni. Leirimaa kävi kokeilemassa yhdessä irtiotossa mutta se ei nyt sitten ihan ottanut tuulta alleen. Tiimin päivän raskain raataja oli Antero Salvanto joka huhki kärjessä todella paljon. Tuo vetojuhdan työ ei ole kiitollinen ja harvoin se kiri enää kulkee kun on koko päivän ajanut aktiivisesti. Juhana teki myös paljon aktiivista työtä kärjessä.
Kilpailun ylituomarina toimi Annan Ronkainen joka todella kokoajan piti radioliikennettä aktiivisena ja informoi huoltoletkaa hyvin mitä kisassa tapahtuu. Se kun ei ole itsestään selvyys ja välillä tuntuu että tietoja joutuu puristamaan ulos joissakin kisoissa.
Vikalla kierroksella oltiin siinä tilanteessa että grupo compacto eli peloton oli tiivissä nipussa ja näin lähestyttiin maalia. Vaikka ajaa huoltoauto letkan kärjessä niin sieltähän ei oikeastaan nää mitä kirissä tapahtuu. Nytkin ajettiin takaisin kisakeskukseen kun aloimme kuulemaan ensimmäisiä tietoja siitä että Mika Vilen olisi voittanut kisan. Siis mitä?!
Hieno päivä. Hiskin voittamaton podium putki jatkui myös! Ykkönen tänäänkin :)
Maalikamera kuva paljasti että Hiski olisi ollut Eliten tuloksissa kolmas joten aivan huikea ajo meidän nuorelta junnulta! Juhana oli vetänyt porukan nauhaksi maalimäkeen ja siihen sitten Mika ja Hiski iskivät. Well done!
Hieno päivä, vaikka aluksi pessimisteinä ajattelimme että jätkät ajoivat ainoastaan kärjen tuntumassa maaliin. Hieno fiilis huomata olevansa väärässä! Go team go!
Ja Hiski pohtii:
"Tänään saatiin ajaa kisaa todella mahtavassa säässä, kun lämpöä oli reilusti yli 10 astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Edessä oli noin 100 kilsan kisa, jossa kierrettiin neljä kertaa 23 kilsan kierros ja maaliin siirryttiin hieman pidemmälle. Tiimin taktiikkana oli ajaa aktiivisesti ja koittaa muodostaa irtiottoja. Taktiikkaa ei aivan noudatettu ja oikeastaan vain Antero jaksoi jauhaa irtiottoja läpi kisan. Muutama irtiotto kisan aikana oli, mutta tiimin ajajia niissä ei ollut. Viimeisen kierroksen lopussa viimeinen hatka ajettiin kiinni ja alettiin jo odottamaan loppukiriä. Juhana ajoi todella upean vedon juuri ennen maalia ja sai venytettyä porukan aika pikäksi. Juhana siirtyi sivuun maalimäen alla, josta alettiin sitten kirimään. Velocitorin Kananen ajoi kärjessä ja petasi hyvät asetelmat Roopelle, mutta Mika pääsi lopussa vielä yllättämään. Itse onnistuin todella positiivisesti kirissä ja olin heti Roopen perässä kolmas ja M18 sarjan voittaja."
Ja Hiski voitti tosiaan eilen M-18 sarjan tempon, tästtä pohdinnat vielä siitä:
"Sää vaikutti oikein hyvältä jo aamupäivällä. Lämpöä oli 10 astetta ja vaikka pilvistä olikin ei sateesta tietoakaan. Reitti olisi pitänyt ajaa ilmeisesti kokonaan läpi etukäteen, koska loppunousu yllätti useammankin ajajan.
Lähdössä itselle tuli hiukan kiire kun lähettäjä sanoi yhtäkkiä, että 10 sekunttia lähtöön. Siitä sitten äkkiä pyörän päälle ja lähtöviivalle, mutta kypärä jäi auki ja lasit olivat vielä kädessä. No lasit kädessä varovainen kiihdytys alamäkeen ja vauhtia noin 50 km/h. Sitten lasit päähän ja kypärä kiinni. Ensimmäisen mäen päälä tajusin vasta laittaa mittarinkin päälle, joten ajoajaksi tuli oman mittauksen mukaan 12,45. 8 kilometriä myötätuuleen kulki oikein hyvin, mutta käännöksen jälkeen ei enää kulkenut. Tasasella tuntui jo pahalta ja kun maalimäki alkoi, ei pyörä kulkenut enää ollenkaan. No pääsin sentään mäen ylös ja sitten ihmeteltiin aikoja. Podiumpaikka varmistettiin jo ajon aikana ohittamalla edellä lähtenyt IK:lainen. Tarkemmasta sijoituksesta ei ollut tietoa ja se saatiin vasta tulosten yhteydessä paljon myöhemmin. No voittohan sieltä tuli ja hyvältä se maistui."
Ja Hiski pohtii:
"Tänään saatiin ajaa kisaa todella mahtavassa säässä, kun lämpöä oli reilusti yli 10 astetta ja aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta. Edessä oli noin 100 kilsan kisa, jossa kierrettiin neljä kertaa 23 kilsan kierros ja maaliin siirryttiin hieman pidemmälle. Tiimin taktiikkana oli ajaa aktiivisesti ja koittaa muodostaa irtiottoja. Taktiikkaa ei aivan noudatettu ja oikeastaan vain Antero jaksoi jauhaa irtiottoja läpi kisan. Muutama irtiotto kisan aikana oli, mutta tiimin ajajia niissä ei ollut. Viimeisen kierroksen lopussa viimeinen hatka ajettiin kiinni ja alettiin jo odottamaan loppukiriä. Juhana ajoi todella upean vedon juuri ennen maalia ja sai venytettyä porukan aika pikäksi. Juhana siirtyi sivuun maalimäen alla, josta alettiin sitten kirimään. Velocitorin Kananen ajoi kärjessä ja petasi hyvät asetelmat Roopelle, mutta Mika pääsi lopussa vielä yllättämään. Itse onnistuin todella positiivisesti kirissä ja olin heti Roopen perässä kolmas ja M18 sarjan voittaja."
Ja Hiski voitti tosiaan eilen M-18 sarjan tempon, tästtä pohdinnat vielä siitä:
"Sää vaikutti oikein hyvältä jo aamupäivällä. Lämpöä oli 10 astetta ja vaikka pilvistä olikin ei sateesta tietoakaan. Reitti olisi pitänyt ajaa ilmeisesti kokonaan läpi etukäteen, koska loppunousu yllätti useammankin ajajan.
Lähdössä itselle tuli hiukan kiire kun lähettäjä sanoi yhtäkkiä, että 10 sekunttia lähtöön. Siitä sitten äkkiä pyörän päälle ja lähtöviivalle, mutta kypärä jäi auki ja lasit olivat vielä kädessä. No lasit kädessä varovainen kiihdytys alamäkeen ja vauhtia noin 50 km/h. Sitten lasit päähän ja kypärä kiinni. Ensimmäisen mäen päälä tajusin vasta laittaa mittarinkin päälle, joten ajoajaksi tuli oman mittauksen mukaan 12,45. 8 kilometriä myötätuuleen kulki oikein hyvin, mutta käännöksen jälkeen ei enää kulkenut. Tasasella tuntui jo pahalta ja kun maalimäki alkoi, ei pyörä kulkenut enää ollenkaan. No pääsin sentään mäen ylös ja sitten ihmeteltiin aikoja. Podiumpaikka varmistettiin jo ajon aikana ohittamalla edellä lähtenyt IK:lainen. Tarkemmasta sijoituksesta ei ollut tietoa ja se saatiin vasta tulosten yhteydessä paljon myöhemmin. No voittohan sieltä tuli ja hyvältä se maistui."
Kommentit
Lähetä kommentti