Vilja-allergia

Vilja-allergiaa esiintyy pikkulapsilla ja se on aikuisilla harvinainen. Usein allergiaa aiheuttavat vehnän, ohran, rukiin ja joskus myös kauran proteiinit. Oireita voi aiheuttaa vain yksi tai useampi kotimainen vilja. Usein riisi, tattari, hirssi ja maissi sopivat vilja-allergiselle. Viljojen tärkkelyksessä on proteiinia vain vähän, joten viljasta valmistetut tärkkelys, tärkkelyssiirappi, maltodektsriini, hydrolysoitu tärkkelys ja muunnettu tärkkelys eivät välttämättä aiheuta oireita vilja-allergiselle.

Vilja-allergia ja keliakia saatetaan joskus sekoittaa. Vilja-allergia voi kohdistua eri viljan proteiineja kohtaan. Keliakiassa viljan tietty proteiini, gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvovaurion. Valtaosa keliaakikoista voi syödä gluteenittomia vehnätärkkelystä sisältäviä elintarvikkeita, mutta vehnäallergikon ruokavalioon se ei aina sovi viljaproteiinipitoisuuden vuoksi.

Tauti on periytyvää (check - äidin veljellä)

Oireita:

-Turvotus (check)

-sydänongelmat (korkea syke check)

-Ilmavaivat (check)

-Ihottuma (not)

-oksentelu (check)

-refluksi (check)

-Anafylaktinen sokki (ei ainakaan vielä)

-Hengitysteiden sairaudet (check - blokattu astma lääkkeillä)

-Tulehtuneet poskiontelot (check)

-Tulehtunut keuhkoputki (check)

-Lima keuhkoputkessa (check)

-Herkistyminen siitepölylle (ehkä?)

Allergia sairaalaan on lähete vetämässä, joten siellä voidaan sitten varmaan arpoa lisää taudinkuvaa. Se on nyt fiffty-sixty onko päällekkäin rasitusastma ja vilja-allergia vai onko kyseessä pelkkä vilja-allergia.

Eilen kokeilin syödä maissilastuja, olo oli niiden jälkeen melko kammottava. Tosin en tiedä mitä sideaineita oli niissä lastuissa käytetty. Tänään kokeilen kauraa.

Tutkimukset ovat luotettavasti osoittaneet, että niukka hiilihydraattien saanti johtaa pienentyneisiin lihasglykogeenivarastoihin, heikentyneeseen hiilihydraattiaineenvaihduntaan ja suorituskyvyn alenemiseen erityisesti kovatehoisissa kestävyyssuorituksissa. Karpatessa lihakset tuntuvat tyhjiltä ja tehot ovat kateissa. Vähähiilihydraattinen karppiruokavalio eli VHH voi haitata suorituskykyä myös voimistamalla keskushermostollista väsymystä: karpatessa liikunta koetaan tavallista rasittavampana ja uupumus aikaistuu.

Vahvaa näyttöä on myös siitä, että harjoittelua edeltävä hiilihydraattipitoinen välipala ja harjoittelun aikana nautitut hiilihydraatit parantavat kestävyyssuorituskykyä yksittäisissä urheilusuorituksissa. Vaikutus perustuu sekä lihasten että keskushermoston energiansaannin paranemiseen.

Hiilihydraattien ansiolistaan kuuluu myös ylirasittumisen ehkäisy. Riittävä hiilihydraattien saanti vähentää väsymyksen, vastustuskyvyn heikkenemisen, suorituskyvyn laskun, univaikeuksien, mielialahäiriöiden ja hormonaalisten muutosten esiintymistä kovien harjoitusjaksojen aikana.

Mitä enemmän ja mitä kovempaa harjoitellaan, sitä enemmän tulisi syödä hiilihydraatteja. Eniten hiilihydraatteja tarvitaan kestävyysurheilussa. Reipasvauhtinen kestävyysharjoittelu ja esim. palloilulajeille ominaiset intervalliharjoitukset kuluttavat runsaasti energiaa glykogeenin muodossa. Pitkällä aikavälillä päivittäinen täysipainoinen harjoittelu on mahdollista vain, mikäli glykogeenivarastot onnistutaan täydentämään harjoitusten välissä. Varastojen täydentäminen ja varastojen ylläpitäminen onnistuu vain riittävästi hiilihydraatteja sisältävän ruokavalion avulla.

Lähteet:

http://www.noc.fi/huippu-urheilu/tukipalvelut/urheilijan_ravitsemus/erityisruokavaliot/

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/yleisimmat_ruoka-allergian_aiheuttajat/vilja