Hola!

Tiistaina lähdin Tiinan kanssa ajamaan pyöräkerhon viikin lenkkiä. Sykkeet oli jo lähtiessä aivan päin helvettiä ja laskivat vasta kahden tunnin ajamisen jälkeen, taas oli ihmettelemistä mutta pahalta ei tuntunut. Välillä ajettiin kovaa, välillä hiljaa ja taidettiin pistää pari kuiskia aika koville. Ajettii vähän telaketjua mikä oli hauskaa ja hyydyin varsin oletettavasti Immersbyntien mäkiin. Välillä satoi kaatamalla ja välillä taas paistoi arska, Suomen kesä näytti taas monipuolisuutensa.

70 km,
PK 35 min, VK 55 mim, MK 1 h 22 min

Keskiviikkona ajelin työmatkaa ja pakkaisin kamoja. Finnairilla oli taas sekoiltu koko rahan edestä. Kentällä selvisi että kukaan ei ollut jaksanut oikeasti tarkistaa mahtuuko pyörälaukku koneeseen joten sitä alettiin sitten siinä tiskillä selvittämään. Meinasin jo hermostua mutta kaksi ripeää virkailijaa hoiti homman himaan. Miinukset sekoilusta ja plussat check-inistä. Sain aamulla puhelimeen tekstarin ja siihen vastaamalla check
-in tuli tehtyä. Kentällä näytin virkailijoille tekstaria joten mitään lippuja ei tärvinnut kanniskella mukana, kätevää! Torstaina illalla kone laskeutui kuuman kosteaan Malagaan. Maisemat olivat niin ilmasta kuin maasta käsin pelkkää vuorta joten pieni kuumotus alkoi jo olemaan että mitenköhän ajaminen onnistuu. Pyörälaukku on mallia jäätävän kokoinen ja se saikin kentällä osakseen todella paljon huomiota ja
osoittelua sekä kyselyjä.

Malagasta otettiin juna Fuengirolaan ja oli todella eksoottista saapua paikalle kun porukka kreisibailasi kaduilla jotain tasapeliin päättynyttä fudis matsia. Torvet soivat, porukka huusi sekä tanssi ja jotain pommeja heiteltiin. Sama meno jatkuin kun saavuttiin kerrostaloon jossa siskoni asuu. Alaovella tuli lauma 10-11 vuot
iaita poikia vastaan huutaen viva espanja ja soittaen torvia. Fun! Tico tico :D

Perjantaina varovaista pyörittelyä, syke seistessä 150 joten ajoin ainoastaan 25 km ja ehdin jo todeta että 25 hampaisella pakalla mä en tee yhtään mitään. Yksi mäki ja nousua 115 metriä. Jeesus. Heikkopeikko jalat todella kovilla. Onneksi olen hyvä sentään jossakin; pystyn helposti ajamaan tasaisella autovirran mukana ja jaksan saha
avaan ajoa melko hyvin. Rajoitus keskustassa 30 km/h joten ei tee edes tiukkaa. Autoilijat suhtautuvat pyöräilijään hyvin ja antavat tilaa. Kukaan ei tööttäile tai yritä kiilata tai kiihtyttää sen takia että takana on pyörä.

PK 25 min, VK 28 min, MK 19 min





Lauantaina jalat eivät tuntuneet kauheen kivoilta. Vaihdoin 28 hampaisen pakan ja suunnittelin lyhyen lenkin, siskoni oli huolissaan miten jaksan ajaa kuumassa. Reitti oli täynnä jäätäviä nousuja ja ainoastaan Suomessa ajaneella ne imivät jalat tyhjiksi. Olin kuullut legendaa Mijasin noususta joten kävin katsastamassa miltä se näyttää. Suunnilleen puoleen väliin jaksoin ajaa kunnes reidet hirtti aivan totaalisesti kiinni ja oli pakko kääntyä
rantabulevardille pyörittelemään pienellä tuumalla.

Kun pääsi kämpälle takaisin niin rannassa olevat talot olivat peittyneet usvaan. Sitä kesti iltaan asti ja ulkona syödessä meinasi tulla vilu pitkähihaisista huolimatta. Sopeutuminen lämpimään keliin on siis ollut täydellinen.
PK 1 h 15 min, VK 47 min, MK 23 min




Sunnuntain eli tämän päivän lenkki oli taas mielenkiintoinen. Suuntasin rantatietä Malagaan, Cosmos ravintolaa pitävä suomalais pariskunta kun suositteli sitä tasaisena reittinä. Mun silmin se ei ollut tasaista nähnytkään vaan muistutti Bodomin tietä, ainoa vaan että nousut olivat huomattavasti isompia ja pituutta huomattavasti enemmän. Ai että sitä fiilistä kun ekassa mäessä reidet lyö hapoillle. Ajoin Malagaan, yritin etsiä tiettyä tietä, en löytänyt sitä highway helvetin keskeltä navigaattorista huolimatta joten ajoin Torremolimokseen ja sieltä spottasin tien joka näytti menevän Mijaksen kautta Fuengirolaan. Se osoittautui sittten päivän parhaaksi ajatukseksi kun tajusin ajavani jyrkkää nousua Benalmadenaan. Pääsin ylös ja jatkoin matkaa kohti Mijasta. Taas kerran puolimatkassa oli pakko kääntyä takasin, nousut olivat repiviä, huonolla jalalla, ylipainolla ja sprinttelin ominaisuuksilla touhu oli kaukana mukavasta. Takaisin Bemalmadenaan ja siitä jyrkkä lasku alas rantatielle. Alaotteella se meni oikein mukavasti, tie oli mallia jyrkkää mutkaa ja jyrkkyys kuin olkkarin seinä. Alas pääsee aina, ylös siltä puolelta mun olis ihan turha
edes yrittää.

PK 50 min, VK 47 min, MK 42 min





Tässä vielä tämän päivän suunniteltu tasamaa lenkki polarin silmin



Nyt on käynyt hyvin selväksi että ainoat tasaiset paikat lähistollä on Fuengirolan keskusta ja etenkin rantabulevardi. Muuten löytyy mäkiä todella paljon ja ne ovat isoja. Suomen pieniä töppyröitä ei juurikaan ole. Autoilijat ovat ystävällisiä mutta liikenne on vähän villiä. Jos olet tottunut ajamaan Helsingin kanta-kaupungissa pyörällä ajoradalla on se tarpeeksi hyvä preppaus liikenteeseen tänne. Pyöräkaistoja ei ole muutamaa lukuunottamatta ja nopealla maantiepyörällä ei ole mitään järkeä mennä sinne heilumaan. Liikenneympyröitä on todella paljon.

Kalustettu 4 huonetta, keittiö, parveke ja kaksi kylpyhuonetta irtoaa samaan vuokra rahaan kuin 25 neliötä Helsingin Kalliossa. Ruoka on halpaa ja ihmiset ystävällisiä. Täydellinen paikka vuorikauriille tulla pidemmäksi aikaan hankkimaan kova kunto ja nätti rusketus. Koti asuminen hakkaa hotelliasumisen 10-0. Suosittelen lämpimästi.



Vähän ihmettelen miten mun seuraavat kaksi viikkoa täällä tulee menemään. Viidenkympin lenkit kun vievät voimat aivan täysin joten suurilla kilsa määrillä tuskin pääsen juhlimaan. Reidet on nyt toista päivää kipeät joten todella hauskoja hetkiä on jatkossakin tiedossa. Toivottavasti tästä on jotain iloa ja jotain kestävyyttä tarttuu mukaan koska muuten tämä kärsiminen tuntuu järjettömältä.

Saas nähdä pääsenkö ensi viikolla Mijakseen asti, paikka on todella kinkkisten nousujen takana. Se mikä ei mene ajamalla niin sitä ei kyllä aleta taluttamaan. Pentele.

Omistan todella surkean suuntavaiston joten Garmin 800 on ollut korvaamaton apu. Siltikin on tullut sekoiltua koko rahan edestä, mutta ne ole ottanut siitä kovinkaan paljoa kierroksia, lomalla kun tässä ollaan.

Olen sekoitellut juomapulloihin paikallisten erinomaista mehuja ja kivennäisvettä jossa on magnesiumia ja suolaa tarpeeksi. Kuumuus ei muuten ahdista mutta ilman suolaa ajaminen tyssäisi melko nopeasti huonoon oloon. Suomessa ainoastaan Lidl myy kivennäisvettä joka on saman tyyppistä kuimn täällä myytävä. Vatsa kiukkuaa, tästä saattaa tulla loma jolloin tulen hoikempana Suomeen kuin mitä olin lähtiessä.

Kommentit

Suositut tekstit