Kaikki tiet johtavat Mijasiin
Kaksi viikkoa, 10 lenkkiä, 436,05 km ja 3162 nousumetriä myöhemmin on aika laittaa pyörä laukkuun ja lentää huomenna illalla takaisin Suomeen.
ma 18.6
"lepo päivä" eli lähdettiin porukalla ihmettelemään eläimia Fuengirolan eläintarhaan, kävelyä 4 tuntia. Eläintarha on selkeästi hienoin jossa olen koskaan käynyt. Missään ei ollut kaltereita vaan eläimiä joko katsotaan lintuperspektiivistä silloilta tai lasin läpi. Lintuhäkkeihin pääsi kävelemään sisälle joten mm. Kuningaskalastaja oli kosketusetäisyyden päässä. Katsoimme 20 minuuttia kestäneen nokkelan shown jossa istuimme amphiteatterissa. Teatterin keskellä olevalla aidattomalla alueella oli piiloteltu herkkupaloja joita vapaana kulkevat eläinmet kävivät hakemassa yksitellen. Piikkisika pariskunta oli oikein söpö tallustelessaan ympäriinsä.
ti 19.6
Aamulla torille, siellä sitten käveltiin ympäriinsä 4 tuntia jonka jälkeen lähdin lenkille klo 17 joka on päivän kuumin aika. Ajoin Malagaan rantatietä ja takaisin. Vähän ennen Malagaa kaksikaistainen tie muuttuu kolmikaistaiseksi ja autot ajavat 80 km/h. Vähän oli ihmettelemistä sen kanssa etten jää auton alle ulosmenojen kohdalla.
Reitti
ke 20.6
Aamulla heräsin ja totesin että ympäriinsä kävely on ihan liikaa mun jaloille jos haluaa ajella yhtään. Sängystä nouseminen aiheutti hapon kertymista reisilihaksiin. Asiasta käytiin keskusteluja ja totesin osallistuvani vielä perhospuisto visiittiin. Ylhällä Benalmadenassa on kokonaan perhosille omistettu puisto jossa niitä liihottelee kaiken näköisinä ja kokoisina. Ihan hauska paikka.
to 21.6
Yritin ajaa Torremolinosin kautta Benalmadenaan. Vatsa ja jalat kiukuttelivat sekä hiilarivarastot olivat ihan tyhjät, loivassa nousussa jouduin antautumaan joten Mijasiin ajaminen jäi haaveeksi.
Reitti
Illalla menin hiilari vajeissani vetämään puoli pussia maissilastuja. Tulos oli sängyn pohjalla kuolemista seuraavat puolitoista vuorokautta. Missasin paikallisen juhannus juhlan, Blanco noche de San Juanin. Tiivistetysti: Mene kassit kilisten rantaan, kasaa kokko, grillaa siinä safkaa ja klo 12 yöllä peruuta selkä edellä mereen, näin synnit on anteeksi annettu ja se tuo hyvää onnea. Monet olivat pistäneet teltan pystyyn jo aamulla ja yöpyivät siellä dokaten aamuun saakka.
Su 24.9
Uskaltauduin lenkille ja tarkoitus oli hipsutella tasamaata. Hiilari tankkaus koostui nyt cokiksesta, perunasta (sipseistä) ja kaurasta (puuroa). Täältä ostamani palautusjuoma sotkun kanssa sai olla varovainen, siinä kun on mukana vehnää ja pikaiset testit osoittivat että Soon-To-Be-Mama vatsa palasi kuvioihin nopeasti sitä sotkua nautittuani.
Olo oli aika huono ja väsynyt, katselin garminista että Las Acaciasin läpi pääsee ajamaan pienen lenkin. Sinne suuntaan siis ja mitä löysinkään? Serpenttiini nousua ylös mäelle josta olisi sitten päässyt ajamaan Mijakseen (kuinkas muutenkaan) ja alas takaisin sinne mistä aloitin nousun. Sitä serpenttiiniä ajaessa fiilis oli lähinnä "mä kuolen tänne." Pääsin kuitenkin ylös ja laskettelin alas. Tuota noussua pystyisi ajamaan loputtomasti ympyrää, joten jos ei jaksa lähteä kauas niin siinä pyörimällä saa oikein hyvän treenin. Itseani se ei kiinnostanut vaan halusin minimoida kärsimysnäytelmä joten lähdin tutuille teille metsästämään tasamaata.
Reitti
ma 25.6
Lähdin taas kokeilemaan josko jaksaisin ajaa Torremolinoksen kautta ylös Benalmadenaan. Huonosti meni, loivassa nousussa ei tuntunut kivalta ja pääsin vaihtamaan sisuria kesken ajon. Himassa tarkistin paljonko olin saanut paineita renkaaseen; 3 baria. Kyllä sillä ajoi, mutta taidan hommata co2 pumpun.
Reitti
ke 27.6
Pari ajopäivää jäljellä joten ajattelin ajaa itseltäni tajun kankaalle. Ensi suuntasin jyrkkään Mijasin nousuun jota jo kerran kokeilin. "Mijas 4 km" kyltin kohdalla alkaa jyrkkä nousu, sitä jaksoin ajaa 6 min ja 25 sekunttia ennen kun jouduin luovuttamaan. Sitten suuntasin Mijas Puebloon johtavalle tielle. Kyltit kertoivat että 8 km ja 12 % nousua. Sitä nousua jaksoin 9 min ja 55 sekunttia ennen kuin luovutin ja käännyin himaan. Traktori aiheutti kotiin suunnatessa pienen ruuhkan ja pääsin ajemaan auto letkassa useamman kilsan jojoilevaa ajoa noin 30 km/h. Hyvää ärsytystä.
Reitti
To 28.6
Lähdin ajamaan uudelleen Mijas Pueblon nousua. Tänään 10 minuuttia ja 50 sekunttia ja pakko oli kääntyä takaisin alas. Risteys jossa kuulemma olisi huoltoasema jäi nyt sitten noin 5 kilometrin päähän.
Menin tutulle huoltoasemalle ostamaan cokista ja muuta juotavaa niin perässä sisälle tuli poliisi joka yritti selittää kovasti jotain. Sain hänet ymmärtämään että en puhu Espanjaa. Maksettuani ostokset ulkona venasi kaksi poliisi autoa ja nyt lähestyi toinen poliisi joka pahoitteli että puhuu huonoa engantia. Kovasti yritti jotain selittää ja tulos oli se että mä en ymmärtänyt yhtään mistään mitään. Kolmannen poliisin saavuttua paikalle asia selvisi. Älä jätä pyörää sekunniksikaan vartioimatta. Kun käännät selän, joku sen varastaa. Minä taas yritin selittää että se on pakko jättää ulos, sisälle kun sitä ei oikein voi viedä
"Be quick when you go buy something. Three seconds and it's gone. In and out fast."
Reitti
--------
Tänään oli suunnilleen paras ajopäivä kahdesta viikosta. Vatsa on ok, olen keksinyt jotain hiilaripitoista safkaa sekä jalat alkavat tottumaan jatkuvaan mäkien kipuamiseen. Harmittaa lähteä kylmään Suomeen juuri kun alan saada hommaan jonkun näköistä tolkkua. Paikka ei todellakaan sovi henkilölle joka haluaa monipuolisesti mäkeä ja tasamaata. Mä olen jokaisen lenkin aluksi ja lopuksi käynyt sahaamassa rantabulevardia, se kun on tasainen. Muitakin maantiepyöräilijöitä sitä ajaa joten en ole ainoa.
Jos viettäisin täällä 6 kuukautta niin varmasti tulos olisi se että jaksaisin ajaa jotakin reittiä ylös Mijakseen ja lenkit alkaisivat pikkuhiljaa pidentyä. Nyt en kuitenkaan vietä ja nähtäväksi jää onko näiden mini lenkkien ajamisesta ollut yhtään mitään hyötyä Suomea ajatellen.Itselleni täällä on liian vähän tasaista ja liikaa murhaavia nousuja. Omat ominaisuudet sopivat parhaiten tasamaalle ja jarruta/kiihdytä/jarruta tyyppiseen etenemiseeen. Tasavauhtia kykenen toki ajamaan mutta jojottava ajo ei ahdista. Mutta heti kun etupyörä on korkeammalla kuin takapyörä niin johan alkaa ahdistamaan. Mäkien laskeminen alas taas on nautinto. Mitä kovempaa tullaan alas niin sitä hauskempaa.
Oma fiilis on että ajopäiviä tuli liian vähän, kilsoja liian vähän enkä oikrein pystynyt ajamaan tolkullisia lenkkejä vaan liian usein jouduin ajamaan samaa reittiä takaisia. Kävin kuitenkin kokeilemassa vähän isojen nousujen ajamista joten olen yhtä kokemusta rikkaampi.
Tällä kaikki tiet johtavat Mijakseen mutta mä en päässyt sinne asti.
ma 18.6
"lepo päivä" eli lähdettiin porukalla ihmettelemään eläimia Fuengirolan eläintarhaan, kävelyä 4 tuntia. Eläintarha on selkeästi hienoin jossa olen koskaan käynyt. Missään ei ollut kaltereita vaan eläimiä joko katsotaan lintuperspektiivistä silloilta tai lasin läpi. Lintuhäkkeihin pääsi kävelemään sisälle joten mm. Kuningaskalastaja oli kosketusetäisyyden päässä. Katsoimme 20 minuuttia kestäneen nokkelan shown jossa istuimme amphiteatterissa. Teatterin keskellä olevalla aidattomalla alueella oli piiloteltu herkkupaloja joita vapaana kulkevat eläinmet kävivät hakemassa yksitellen. Piikkisika pariskunta oli oikein söpö tallustelessaan ympäriinsä.
ti 19.6
Aamulla torille, siellä sitten käveltiin ympäriinsä 4 tuntia jonka jälkeen lähdin lenkille klo 17 joka on päivän kuumin aika. Ajoin Malagaan rantatietä ja takaisin. Vähän ennen Malagaa kaksikaistainen tie muuttuu kolmikaistaiseksi ja autot ajavat 80 km/h. Vähän oli ihmettelemistä sen kanssa etten jää auton alle ulosmenojen kohdalla.
Reitti
ke 20.6
Aamulla heräsin ja totesin että ympäriinsä kävely on ihan liikaa mun jaloille jos haluaa ajella yhtään. Sängystä nouseminen aiheutti hapon kertymista reisilihaksiin. Asiasta käytiin keskusteluja ja totesin osallistuvani vielä perhospuisto visiittiin. Ylhällä Benalmadenassa on kokonaan perhosille omistettu puisto jossa niitä liihottelee kaiken näköisinä ja kokoisina. Ihan hauska paikka.
to 21.6
Yritin ajaa Torremolinosin kautta Benalmadenaan. Vatsa ja jalat kiukuttelivat sekä hiilarivarastot olivat ihan tyhjät, loivassa nousussa jouduin antautumaan joten Mijasiin ajaminen jäi haaveeksi.
Reitti
Illalla menin hiilari vajeissani vetämään puoli pussia maissilastuja. Tulos oli sängyn pohjalla kuolemista seuraavat puolitoista vuorokautta. Missasin paikallisen juhannus juhlan, Blanco noche de San Juanin. Tiivistetysti: Mene kassit kilisten rantaan, kasaa kokko, grillaa siinä safkaa ja klo 12 yöllä peruuta selkä edellä mereen, näin synnit on anteeksi annettu ja se tuo hyvää onnea. Monet olivat pistäneet teltan pystyyn jo aamulla ja yöpyivät siellä dokaten aamuun saakka.
Su 24.9
Uskaltauduin lenkille ja tarkoitus oli hipsutella tasamaata. Hiilari tankkaus koostui nyt cokiksesta, perunasta (sipseistä) ja kaurasta (puuroa). Täältä ostamani palautusjuoma sotkun kanssa sai olla varovainen, siinä kun on mukana vehnää ja pikaiset testit osoittivat että Soon-To-Be-Mama vatsa palasi kuvioihin nopeasti sitä sotkua nautittuani.
Olo oli aika huono ja väsynyt, katselin garminista että Las Acaciasin läpi pääsee ajamaan pienen lenkin. Sinne suuntaan siis ja mitä löysinkään? Serpenttiini nousua ylös mäelle josta olisi sitten päässyt ajamaan Mijakseen (kuinkas muutenkaan) ja alas takaisin sinne mistä aloitin nousun. Sitä serpenttiiniä ajaessa fiilis oli lähinnä "mä kuolen tänne." Pääsin kuitenkin ylös ja laskettelin alas. Tuota noussua pystyisi ajamaan loputtomasti ympyrää, joten jos ei jaksa lähteä kauas niin siinä pyörimällä saa oikein hyvän treenin. Itseani se ei kiinnostanut vaan halusin minimoida kärsimysnäytelmä joten lähdin tutuille teille metsästämään tasamaata.
Reitti
ma 25.6
Lähdin taas kokeilemaan josko jaksaisin ajaa Torremolinoksen kautta ylös Benalmadenaan. Huonosti meni, loivassa nousussa ei tuntunut kivalta ja pääsin vaihtamaan sisuria kesken ajon. Himassa tarkistin paljonko olin saanut paineita renkaaseen; 3 baria. Kyllä sillä ajoi, mutta taidan hommata co2 pumpun.
Reitti
ke 27.6
Pari ajopäivää jäljellä joten ajattelin ajaa itseltäni tajun kankaalle. Ensi suuntasin jyrkkään Mijasin nousuun jota jo kerran kokeilin. "Mijas 4 km" kyltin kohdalla alkaa jyrkkä nousu, sitä jaksoin ajaa 6 min ja 25 sekunttia ennen kun jouduin luovuttamaan. Sitten suuntasin Mijas Puebloon johtavalle tielle. Kyltit kertoivat että 8 km ja 12 % nousua. Sitä nousua jaksoin 9 min ja 55 sekunttia ennen kuin luovutin ja käännyin himaan. Traktori aiheutti kotiin suunnatessa pienen ruuhkan ja pääsin ajemaan auto letkassa useamman kilsan jojoilevaa ajoa noin 30 km/h. Hyvää ärsytystä.
Reitti
To 28.6
Lähdin ajamaan uudelleen Mijas Pueblon nousua. Tänään 10 minuuttia ja 50 sekunttia ja pakko oli kääntyä takaisin alas. Risteys jossa kuulemma olisi huoltoasema jäi nyt sitten noin 5 kilometrin päähän.
Menin tutulle huoltoasemalle ostamaan cokista ja muuta juotavaa niin perässä sisälle tuli poliisi joka yritti selittää kovasti jotain. Sain hänet ymmärtämään että en puhu Espanjaa. Maksettuani ostokset ulkona venasi kaksi poliisi autoa ja nyt lähestyi toinen poliisi joka pahoitteli että puhuu huonoa engantia. Kovasti yritti jotain selittää ja tulos oli se että mä en ymmärtänyt yhtään mistään mitään. Kolmannen poliisin saavuttua paikalle asia selvisi. Älä jätä pyörää sekunniksikaan vartioimatta. Kun käännät selän, joku sen varastaa. Minä taas yritin selittää että se on pakko jättää ulos, sisälle kun sitä ei oikein voi viedä
"Be quick when you go buy something. Three seconds and it's gone. In and out fast."
Reitti
--------
Tänään oli suunnilleen paras ajopäivä kahdesta viikosta. Vatsa on ok, olen keksinyt jotain hiilaripitoista safkaa sekä jalat alkavat tottumaan jatkuvaan mäkien kipuamiseen. Harmittaa lähteä kylmään Suomeen juuri kun alan saada hommaan jonkun näköistä tolkkua. Paikka ei todellakaan sovi henkilölle joka haluaa monipuolisesti mäkeä ja tasamaata. Mä olen jokaisen lenkin aluksi ja lopuksi käynyt sahaamassa rantabulevardia, se kun on tasainen. Muitakin maantiepyöräilijöitä sitä ajaa joten en ole ainoa.
Jos viettäisin täällä 6 kuukautta niin varmasti tulos olisi se että jaksaisin ajaa jotakin reittiä ylös Mijakseen ja lenkit alkaisivat pikkuhiljaa pidentyä. Nyt en kuitenkaan vietä ja nähtäväksi jää onko näiden mini lenkkien ajamisesta ollut yhtään mitään hyötyä Suomea ajatellen.Itselleni täällä on liian vähän tasaista ja liikaa murhaavia nousuja. Omat ominaisuudet sopivat parhaiten tasamaalle ja jarruta/kiihdytä/jarruta tyyppiseen etenemiseeen. Tasavauhtia kykenen toki ajamaan mutta jojottava ajo ei ahdista. Mutta heti kun etupyörä on korkeammalla kuin takapyörä niin johan alkaa ahdistamaan. Mäkien laskeminen alas taas on nautinto. Mitä kovempaa tullaan alas niin sitä hauskempaa.
Oma fiilis on että ajopäiviä tuli liian vähän, kilsoja liian vähän enkä oikrein pystynyt ajamaan tolkullisia lenkkejä vaan liian usein jouduin ajamaan samaa reittiä takaisia. Kävin kuitenkin kokeilemassa vähän isojen nousujen ajamista joten olen yhtä kokemusta rikkaampi.
Tällä kaikki tiet johtavat Mijakseen mutta mä en päässyt sinne asti.
Kommentit
Lähetä kommentti