Ihanat pienet kuntoajot
Taas olisi kohta tarjolla pientä kuntoajoa, tällä kertaa Vuelta a Vantaa 22.7
Ekaa kertaa järjestettävässä Vueltassa on sama konsepti kuin Lahden Royal Ajossa: Ei porrastettua lähtöä, ei nopeusryhmiä vaan kaikki lähtevät yhtäaikaa ja hajaantuvat ajon aikana pienempiin ryhmiin. Jos kuskia ei ole siunattu tempo ominasuuksilla niin nämä ovat niitä tapahtumia missä kannattaa ajaa alussa vähän aikaa kovaa kärjen tahtiin ja katsella sopivan näköinen juna missä jatkaa ajamista. Jos alussa jää arkana taakse niin se on aivan varma että saattaa joutua ajamaan liian hitaassa seurassa kuin oli ajatellut tai sitten tempoamaan reittiä yksikseen pitkän tovin mikä ei ole oma käsitys hauskasta. Ja onhan se järjettömän hieno kokemus viilettää ison pääjoukon mukana ja hetken aikaa kuvitella olevansa nopea kuski.
Pidän tämän kaltaisista tapahtumista. Tour de Helsingissä saa myös jännitystä omaan päiväänsä kun seikkailee ensin pääjoukossa ja lähtee sieltä sitten valumaan alaspäin, kuin että että ajelee tylsästi tietyssä nopeusryhmässä alusta loppuun jossa vauhti on taatun tasaista kärjessä ja taas perällä kärsitään jojo efektistä.
Olen ajanut ihan törkeän vähän, syönyt huonosti ja laihtunut mikä ovat kaikki huonoja asioita tähän aikaan kaudesta. Jos nyt kuitenkin menisi vähän paremmin kuin Lahdessa niin olisin ihan tyytyväinen. Peukut pystyyn.
Ekaa kertaa järjestettävässä Vueltassa on sama konsepti kuin Lahden Royal Ajossa: Ei porrastettua lähtöä, ei nopeusryhmiä vaan kaikki lähtevät yhtäaikaa ja hajaantuvat ajon aikana pienempiin ryhmiin. Jos kuskia ei ole siunattu tempo ominasuuksilla niin nämä ovat niitä tapahtumia missä kannattaa ajaa alussa vähän aikaa kovaa kärjen tahtiin ja katsella sopivan näköinen juna missä jatkaa ajamista. Jos alussa jää arkana taakse niin se on aivan varma että saattaa joutua ajamaan liian hitaassa seurassa kuin oli ajatellut tai sitten tempoamaan reittiä yksikseen pitkän tovin mikä ei ole oma käsitys hauskasta. Ja onhan se järjettömän hieno kokemus viilettää ison pääjoukon mukana ja hetken aikaa kuvitella olevansa nopea kuski.
Pidän tämän kaltaisista tapahtumista. Tour de Helsingissä saa myös jännitystä omaan päiväänsä kun seikkailee ensin pääjoukossa ja lähtee sieltä sitten valumaan alaspäin, kuin että että ajelee tylsästi tietyssä nopeusryhmässä alusta loppuun jossa vauhti on taatun tasaista kärjessä ja taas perällä kärsitään jojo efektistä.
Olen ajanut ihan törkeän vähän, syönyt huonosti ja laihtunut mikä ovat kaikki huonoja asioita tähän aikaan kaudesta. Jos nyt kuitenkin menisi vähän paremmin kuin Lahdessa niin olisin ihan tyytyväinen. Peukut pystyyn.
Kommentit
Lähetä kommentti