Taas ajetaan

Lumet lähtivät vihdoinkin lätkimään stadista joten uskaltauduin viime viikolla pyörän selkään. Olin toivonut että korkeat sykkeet liittyisivät astmaan muttas nyt näyttää kyllä siltä että se on ominaisuus. Sydän on kuvattu ja erikoislääkäri on vielä toiminnan varmistanut ultralla sekä rasitustestejä on tehty varmaan 5 kappaletta.

Mitään vikaa ei siis periaatteessa ole mutta pystyn loputtomasti ajamaan VK ja MK alueilla. Sykeen kovuutta en tunne ollenkaan ajossa ja hengästyminen tapahtuu vasta yli 190 sykkeillä. 

Kun kerran vikaa ei pitäisi olla ja edellisten kausien alkukauden varovainen sipsuttelu ei ole ongelmaan oikeastaan auttanut kuin marginaalisesti, niin nyt otin erilaisen tavan ajaa. Keuhkoputki on nyt todella kunnossa, siihen ei satu eikä mitään outoja hiipumisia kesken ajon ole havaittavissa. 

Maanantaina suuntasin Immersbyntielle ja ajoin sen edes takaisin. Kotiin mentäessä voimakas vastatuuli imi mehut aivan täysin. Mäki sentään nousee paremmin kuin koskaan joten hapenotto ja tehopainosuhde ovat ilmeisesti parantuneet. 

Keskiviikkona sama setti uusiksi. Edelleen voimakasta tuulta mutta en väsähtänyt. keskituntinopeudet ovat olleet alle 20 km/h joten olen yrittänyt ottaa ihan chillisti.

Perjantaina Foreca lupaili 11 m/s joten yritin suunnitella sellaisen reitin että en joutuisi vastaiseen. Pieleen meni ja puolet reitistä tuli ajettua vastaiseen / sivariin  ja puolet jonkin sortin myötäiseen. 

Sunnuntaina lähdin ajamaan "rauhallista" kimppalenkkiä. Kuten niin usein siinä käy niin vauhdit karkasivat käsistä ja kymppi ajettiin repivästi kiihdytys jarrutus kiihdytys tekniikalla kaupunki alueella. Yllättäen keuhoputki ei sanonut yhtikäs mitään eikä kuntokaan piiputtanut vaikka pätkittäin mittarissa oli vauhtia 34 km/h. Oikein lupaavaa loppukautta ajatellen ja tässä oikeastaan varmaan tulee esille se miksi pystyn hyvässä kunnossa peesaamaan 50 km/h ilman mitään ongelmia. Kun happoa tai hengästymistä ei tule ja sydän jaksaa hakata niin yllättävän kovissa vauhdeissa pysyy mukana jonkinsortin rakenteellisen (?) vian takia kun tuntuu ettei rajoitinta ole.

Viikon saldo oli 134,4 km.

Edellisistä alkukausista poiketen jalat eivöt ole kipeytyneet ollenkaan vaikka olen ajanut inhoamiani mäkiä aika paljon. keuhkoputki ei ole kipeä, keho ei ole väsynyt eikä leposykkeetkään ole tavattoman korkealla. Ainoa mikä on häiritsevän korkealla on nuo sykkeet ja niitä silmällä pitäen kokeilen nyt pari ekaa viikkoa ajella vähän vähemmän ja lyhyemmin. Tuntuu hurjalta katsoa ajaessa sykemittaria joka vastaiseen ajaessa näyttää 184 bps ilman mitään tuntemuksia. Voi olla että sykealueet eivät ole ihan oikealla hehtaarilla, mutta tuntuu että testauttamisesta ei tässä kohtaa kautta olisi yhtään mitään hyötyä. Ja kun se syke on nyt korkea niin ei se siitä muuksi muutu vaikka oikeastikkin olisin ajanut "vain" VK alueella. Huomautan tätä lukeville että mut on tosiaan testattu ja todettu terveeksi. Jos itselläsi on samantyyppisiä ongelmia niin mene lääkäriin äläkä harrasta liikuntaa kunnes ongelma tai ongelmattomuus on selvinnyt.

Tällä viikolla alkaa taas puntti, luvassa kyykkyä ja uutuutena saksikyykky joten kipeitä jalkoja alkaa varmaan esiintymään täälläkin suunnalla.